Sales, sports & nonsense

Elämää ensimmäisen olympiamatkan jälkeen

Kuten aiemmasta postauksesta varmasti näki, oli päällimmäinen tunne Kraichgaun jälkeen pettymys. Toki mitä muuta voi odottaakaan yli 115 kiloselta “urheilijalta”, joka ei ollut treenannut kunnolla.

Pettymys vaihtui kuitenkin yllättävän nopeasti motivaatioon näyttää että pystyn parempaan. Odotin kuitenkin muutaman päivän liian kauan ja Frankfurtin City Triathlon ilmoittautuminen oli mennyt täyteen. Ilmoittauduin nyt kuitenkin varasijalle ja mikäli en sattuisi peruutuspaikkaa saamaan niin Kölnissä on tarjolla Olympiamatka ja tarvittaessa jo elokuun puolessa välissä olisi Raiffeisen Triathlon Neuwied.

Tälle vuodelle en ala edes turhaan yrittämään puolimatkan pakottamista. Sen sijaan tähtään alle 3 tunnin olympiamatkaa ja ensi vuodelle sitten loppukesän / syksyn / talven treenien mukaan puolimatka-unelmointia.

Viime viikolla tuli käytyä pari todella helppoa uintia, jotta kroppa vähän lähtisi palautumaan. Tyyliin torstaihin asti oli vielä pieniä kiputiloja vasemmassa takareidessä, jotka kuitenkin nyt reilun viikon jälkeen ovat täysin poissa.

Hain myös viime sunnuntaina revanssia huono pyöräilyn suhteen. Lauantain grillauksen ja ryypiskelyn jälkeen lähdin rankaisemaan itseäni pitkällä pyörälenkillä sunnuntaina. Ystäväni lähti seuraksi ja lopputuloksena 70km hiukan alle 3 tuntiin. 600 nousumetriä myös lenkillä mukana ja keskinopeus vähän alle 25km/h. Tästä voidaan päätellä että Kraichgaun epäonnistumisen iso syy oli kuuma keli, johon kroppa ei ollut vielä tänä vuonna ehtinyt tottua.

Tarkoituksena nyt seuraavan pari kuukautta yrittää 6-7 kertaa viikossa jonkinlaista aktiviteettia. Tällä viikolla maanantaina 5km hiukan alle 30min ja tänään aamusta tyhjällä Stadionbadilla 1500m vähän alle 31min (+pienet tauot).

Tässä vielä 70km fillarin data polarista. Päivittelen taas lisää kun jotain ihmeellisempää tulee, nyt kovaa treeniä ja toivottavasti samalla kilot karisee.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *